LeMill-blogi

Pidimme ITK-konferenssin yhteydessä koko päivän työpajan, jossa käsiteltiin sosiaalisen median välineitä opettajan työn tukena. Tässä reflektiota omalta osaltani.

Suunnitelma

Rakensimme koko päivän työpajan koostumaan neljästä 1,5 tunnin osuudesta, joiden teemat olivat organisoituminen, löytäminen, rakentaminen ja tarinan jakaminen. Rakensimme ennen työpajaa suunnitelman LeMill-palveluun, joka oleellisesti koostuu neljästä luentosuunnitelmasta ja ne yhteen liittävästä kuvauksesta. Kukin luentosuunnitelma sisältää oppitunnin aiheen, tavoitteet, kuvauksen, menetelmät sekä välineet.

Yleisenä tavoitteena oli auttaa työpajaan osallistuvat monien sosiaalisen median palveluiden käyttöönottovaiheen yli, jotta palveluiden tuottava hyödyntäminen myöhemmin omalla ajalla on mahdollista. Tähän liittyen osallistujat myös pistettiin verkostoitumaan mm. Sometu-verkostoon, jotta kaveriapua on vastaisuudessakin saatavilla.

Yhtenä tavoitteena oli antaa osallistujille kokemuksena virtuaalinen tutustuminen. Aamupäivän ajan pienryhmiin jaetut ihmiset saivat keskustella keskenään vain verkon välityksellä ja vasta lounaalla he pääsivät juttelemaan naamatusten.

Toteutus

Ville Venäläinen totesi meille edellisenä iltana, että hän vetää koko päivän työpajassa meidän suunnittelemastamme kokonaisuudesta ehkä neljänneksen. Käytännössä piiskasimme työpajaan osallistujia hirmuista tahtia eteenpäin ja lounaaseen mennessä porukka oli jo työskennellyt pari tuntia suorituskykynsä äärirajoilla. Ensimmäinen osio meni suunnitelmien mukaan, toisesta pudotettiin uutistenlukijat ja kartat pois, kolmannesta Googlen dokumentit sekä miellekartat, ja neljäs meni enemmän rauhoitteluun, lankojen päättelyyn ja reflektointiin.

Palaute

Numeeriset palautteet vaihtelivat pääasiassa välillä 3-5 eri osa-alueissa. Seassa oli joitain kakkosiakin. Osallistujaporukka oli todella heterogeeninen ja osa selvästi haki jotain muuta kuin mitä tarjolla oli. Moni onneksi sai juuri sitä mitä halusikin, eli uusia välineitä työnsä tueksi ja jonkin verran taustaymmärrystä niiden sovellustavoista eri tilanteisiin.

Koulutuksen kiinnostavuus ja hyödyllisyys saivat melko hyviä arvosanoja, työtavat ja luennoitsijoiden asiantuntemus saivat vaihtelevampaa palautetta. Etenkin kritiikki vetäjiä kohtaan oli kyllä aivan ansaittua, sillä kahden erikielisen kouluttajan ohjauksen ja mikroluentojen yhteensovittaminen oli yllättävän hankalaa ja olisi vaatinut paljon enemmän tarkkaa suunnittelua. Emme todellakaan suoriutuneet niin hyvin kuin yleensä yksin työpajoja vetäessämme. Tämä on tietenkin harmillista työpajan osallistujien kannalta, sillä he eivät saaneet yhtä hyvää työpajaa kuin mitä he olisivat ansainneet. Toisaalta tässä oli työpaja, jossa myös vetäjät joutuivat venymään ja haastamaan itsensä uudella tavalla, joten melkoinen oppimiskokemus se oli meillekin.

Kiitokset kaikille työpajaan osallistuneille ja palautetta antaneille!

Hei, LeMill-päivitys meni tälläkertaa varsin mutkattomasti. Tarkempia tietoja englanninkielisestä päivitysbloogista: LeMill updated, new PILOTs.

Nyt pitäisi jatkaa LeMill-käyttöoppaan kirjoittamista. ITK-päivät lähestyvät!

Hei LeKaikille!

Lauantaina 20.3. 2010 ylittyi 10000 LeMill-tunnuksen raja, eli meillä on 10000 opettajaa tai muuta sisällöntuottajaa käynyt tekemässä ja parantelemassa menetelmiä, työkaluja ja oppisisältöjä.  Viime päivien uusista tulokkaista ehdottomasti suurin osa näyttää taas tulevan Georgiasta, mutta on mukana ainakin yksi Puolasta. Kävijätilastoja seuraamalla näyttää siltä, että 3/5 LeMillin kävijöistä tulee Georgiasta, 1/5 Virosta ja muu maailma jakaa viimeisen viidenneksen seuraavassa järjestyksessä: Liettua, Suomi, Unkari, Tsekki, Venäjä, Yhdysvallat.

Saavutettu 10000 käyttäjän rajapyykki ei tietenkään tarkoita, että täällä olisi 10000 aktiivista kävijää. Käyttäjätunnuksilla on taipumus kasautua vähitellen, koska kerran tehtyinä ne eivät katoa, vaikka henkilö itse ei täällä enää käy. Kuitenkin seuraamalla päivittäisiä kävijämääriä on havaittavissa ilahduttavaa kasvua:  Tilastoja seuraamalla löytyy myös ilahduttavaa kasvua päivittäisissä käynneissä. Viime vuonna tähän aikaan (maaliskuussa) kävijöitä oli keskimäärin 1200 päivässä, nyt olemme säännöllisesti 3000 kävijän matkakohde. Georgian mylly pyörii.

Koska LeMillissä on niin paljon georgiankielistä materiaalia ja toimintaa, meitä pienempiä kansoja täytynee auttaa paremmin löytämään omankieliset tuotoksemme. Monessa sisällössä on jäänyt kieli merkitsemättä, ja niinpä sisältö saattaa löytyä väärästä osastosta tai jäädä löytymättä. Seuraavaan päivitykseen lisäämme pientä patistelua, jos sisällöltä puuttuu kielitieto tai jos omasta profiilista puuttuu maa tai kieli.

Mitäs muuta? Ennen ITK-päiviä yritämme saada ainakin yhden ison päivityksen ulos ja LeMill-käyttöoppaasta jonkinlaisen version. Päivityksessä keskitymme nostamaan näkyvämmäksi joitakin alueita, jotka nyt voisivat olla hyödyllisiä, mutta jäävät syrjään. Esim. mediapalojen eli kuvien hakemista tehdään helpommaksi, PILOT-esityksiä parannellaan ja tehdään upotettaviksi (’embed’) muualle verkkoon ja edellämainitusti resurssien kielitietoja painotetaan. Uusien sisältöjen luomista suoraviivaistetaan poistamalla muutama vähän käytetty sisältötyyppi.

Hyvää kevättä! Muistakaa aurinko!

LeMill on poissa käytöstä 5-15 minuuttia tänä yönä, keskiyöstä alkaen. Alla olevaa infraa päivitetään… Toimintoihin ei muuten ole nyt tulossa muutoksia.

Tällä viikolla (5-12.10.) Anne Rongas ja Sometu-yhteisö kannustavat LeMill-talkoisiin.

Erityiskohteena ovat suomenkieliset työkalu- ja menetelmäkuvaukset. Suositellaan luomaan uusia, täydentämään olemassaolevia ja lokalisoimaan englanninkielisiä.

Liity talkooryhmään!

Toisena uutisena kerrottakoon, että iso LeMill-päivitys on luvassa ensi viikolla, yksinkertaistaen joitakin asioita ja lisäten mm. visuaalisen tekstieditorin myös Safarille. Päivityksen ajankohtaa en vielä pysty sanomaan tarkemmin, koska aluksi täytyy saada Viron LeMill-kilpailu turvallisesti päätökseen (11.10 deadline) ja sitten löytää päiviä, jolloin tehtävään voi paneutua keskeytymättä, jotta varsinainen katkos jäisi mahdollisimman lyhyeksi.

Pidin viime perjantaina lyhyen esittelyn LeMill-ympäristöstä. Käyn siinä läpi, miksi LeMill on kehitetty, minkälaisia toimintoja siitä löytyy ja miten niitä voi käyttää. Ohessa esitysdiat sekä kuunnelteva esitystallenne (slidecast). Esitys on lisensoitu CC BY -lisenssillä, joten sitä voi vapaasti käyttää ja muokata mihin tarkoitukseen tahansa (muiden lakien puitteissa) kunhan mainitsee alkuperäisen tekijän nimen.

22.5 tuli kuluneeksi kolme vuotta LeMillin ensimmäisen verkossa toimivan version julkaisusta. Taaksepäin katsoen huomaan, että pohjimmiltaan LeMill on pysynyt samana, suurin osa tärkeiksi koetuista ominaisuuksista oli toteutettuna jo tuossa julkaisussa. Koska LeMilliä rakennettiin olemassaolevan sisällönhallintajärjestelmän päälle (Plone), ominaisuuksien jonkinlainen toteuttaminen oli suhteellisen helppoa, mutta kului vuosia ennenkuin ominaisuudet hioituivat siisteiksi.

Viimepäivinä olemme viimeistelleet yhtä LeMilliä koskevaa artikkelia ja tätä varten saaneet tehdä uudestaan kartoitusta LeMilliä vastaavista palveluista. Sain huomata, että saamme yhä tuntea pientä ylpeyttä siitä, kuinka helppokäyttöiseksi ja yksinkertaiseksi LeMill päätyi. Löytämäni oppimisresurssikirjastot ja jakelupisteet ovat järjestäen kovasti sen näköisiä, kuin mitä niiden keräämä metadata on. Ja koska verkko-oppimateriaalien metadatamääritelmät ja -standardit ovat verkko-oppimisteknologiaväen kehittämiä viimeisen kymmenen vuoden aikana, ne tuskin ovat tuttuja tai relevantteja suurimmalle osalle opettajista.

LeMillissä metadatassa kahlaaminen onnistuttiin välttämään miettimällä aluksi mitä tulevat käyttäjät haluavat (yhdessä tulevien käyttäjien kanssa) ja suunnittelemalla käytetty käsitteistö ja kerättävät ja näytettävät asiat sen pohjalta. Standardit lisättiin myöhemmin ja opettajilta kysyttävien asioiden ja metadatastandardien vaatimusten yhteensovittaminen jätettiin ohjelman huoleksi. Tarkastelemalla muita oppimisresurssipalveluja, asioiden järjestys on päinvastainen kuin miten yleensä on tehty oppimisresurssipalveluissa.

Vaikka viimeisen kolmen vuoden aikana yhä useampi ihminen kuuluu yhä useampaan verkkoyhteisöön, ehkäpä yhteisöominaisuudet ovat piirre, joihin LeMilliä vähiten tarvitaan. Ajatus oli alunperin, että yhteisö muodostuu muokattavien oppimateriaalien ympärille: me kaikki luomme vaikkapa Suomen historian oppimateriaaleja, joten ehkäpä meillä on keskusteltavaa enemmänkin. Keskustelujen kasautuminen ‘Yhteisö’-osioon LeMillissä ei näytä tapahtuvan, ehkä luontevampaa olisi siirtää keskusteluja yhä enemmän varsinaisiin resursseihin. Tässä meillä on riskinä se, että LeMilliin syntyy kommentointikulttuuri sen sijaan, että syntyisi korjailun ja yhdessä tekemisen kulttuuri. Kuten valokuvat siirtyvät yhä enemmän valokuvia tarjoaviin palveluihin, videot videopalveluihin niin myös yhteisöt ovat siirtyneet yhteisöpalveluihin. Suomen tapauksessa Sometu voi olla meidän yhteisö, LeMill paikka jossa yhteisö tekee oppimisresursseja, erityisesti menetelmiä ja työkaluja´. Erikoistutaan siihen.

Olimme ITK-päivillä esittelemässä LeMilliä ja kirjoitan aiheesta vielä pidemmän ja harkitumman postin. Nyt esittelen muutamia viime päivinä tehtyjä resursseja:

Tarmo lisäsi opetuksen työkalun: Auditorio ja menetelmän Työpaja. Jos ihmetyttää miksi niinkin selvä asia kuin auditorio täytyy esitellä, niin selitys on, että myös nämä tutut työkalut ovat tarpeen kun menetelmät, sisällöt ja työkalut yhdistetään opetukseksi. LeMillissä hyvä tapa esitellä opetustaan on koota opetuksessa käyttämänsä menetelmät, työkalut ja sisällöt kokoelmaan ja kirjoittaa pieni tai suuri selitysteksti miten näillä toimittiin. Sisältöjen ja työkalujen ei tarvitse olla ne mitä LeMillistä löydettiin, vaan riittää kun ne ovat suuntaa-antavia: menetelmät vastaavat kysymykseen “miten?”, sisällöt kysymykseen “mitä?” ja työkalut kysymykseen “millä?”.

ITK:n jäljiltä mukaan jäi mielenkiintoisia sivustoja Avoimelta torilta: PaikkaOppi.fi tarjoaa työkaluja ja ohjeita joilla kouluissa voi tehdä paikkatietoa (GPS, GoogleMaps, GIS ym.) käyttäviä projekteja. COSMOS tarjoaa eurooppalaisia astronomiaresursseja, mukana myös suomenkielistä materiaalia ja tietysti hienoja avaruusvalokuvia. Heurekan ja Kalajoen kaupungin Liikkeelle!-projekti tullee sisältämään menetelmäkuvauksia ja tapauskertomuksia aktivoivasta lähiympäristössä tehtävästä oppimisesta. Vähitellen kun pilotit toteutuvat, toivottavasti saamme ne siirtymään myös LeMilliin.

Sitten muutamia bugikorjauksia: uudelleenohjaus vanhasta linkistä uudelleennimettyyn versioon oli rikki ja se korjattiin. Myös ryhmiin liittyminen silloin kun se on ehtona resurssin muokkaamiselle oli rikki ja korjattiin. Esitysten poistaminen oli rikki; esityksillä on erikoisehtoja jotta myös esityksen käyttämät kuvat poistetaan, jos tämä poistettava esitys on ainoa joka niitä käyttää. Kiitokset Hansille, joka raportoi Tallinnasta näistä ongelmista. Myös Sometun väki löysi yhden korjattavan ja jo korjatun vian: kun loi uuden tunnuksen ja liittyi ryhmään muokkaamatta henkilötietojaan sen enempää, ryhmässä näkyi käyttäjän lyhyt tunnus etunimen ja sukunimen sijaan. Jos olet liittynyt ITK:n aikana tai sen jälkeisenä viikonloppuna, vika lähtee jos käyt muuttamassa omia tietojasi ja tallennat muutokset.

Ensi viikolla on taas ITK-päivät Hämeenlinnassa! Nähdään siellä. Aikomuksemme on kierrellä, katsella ja keräillä löytämiämme hyviä ilmaisia oppimisresursseja LeMilliin. Niin saa tehdä! Jos esittelet oman ITK-päivien aikana lisäämänne resurssin meille Avointen sisältöjen torilla, saat LeMill- t-paidan!

Ennen ITK:ta LeMilliin vaihdetaan kesärenkaat viikonlopun aikana ja se tulee olemaan sammuksissa perjantaipäivästä lähtien kunnes päivitys on valmis, todennäköisesti myöhään lauantaihin asti. Järjestelmä kulkee pehmeämmin päivityksen jälkeen, mutta päivityksestä tulee iso urakka: siirrämme kaikki kuvat ja muut suuret tiedostot pois LeMillin tietokannasta ulkoiseen tiedostojärjestelmään ja tämä tulee nopeuttamaan toimintaa. LeMillin oma tietokanta on kasvanut käytön myötä jo hankalan kokoiseksi ja se on vaikuttanut ylläpidettävyyteen. Nyt saanemme sen ketterämpään kuntoon. Lisäksi tehdään lukuisia pieniä korjauksia ja myös joitakin kroonisia vikoja on vihdoin saatu paikannettua. Päivityksen etenemistä voi seurata lemill.org:ssa.

Olimme messuilla ja toivottavasti moni sai ideoita ja/tai t-paidan.

Itse messujen aikana opettajien kanssa jutellessa vahvistui aikaisemmin ehkä vähän epämääräinen haave siitä, mitä teemme LeMillin suhteen Suomessa seuraavien kahden vuoden aikana.

Yritetään saada LeMillistä opettamiseen liittyvän tiedon luotettava ja relevantti lähde, eli LeMill-kielellä tehdään Menetelmiä, menetelmäkuvauksia. Kerätään teidän opettajien ja opetustutkijoiden ideoita siitä, mitä oppitunneilla ja kursseilla voi tehdä.

Menetelmäkuvaukset ovat alue, jossa oikeiden opettajien oikeat kokemukset ovat kaikkein hyödyllisimpiä. Oppikirja- ja oppimateriaalituotanto on Suomessa jo varsin kypsä ala; perinteisten oppikirjakustantamoiden lisäksi verkkoon työntävät hyvää, vaikkei ehkä yhtä vapaata, materiaalia mm. Yle ja Opetushallitus ja muut suuret pelaajat. Varsinaisen oppimateriaalin suhteen tilanne Suomessa on hyvä. (Tähän saa ehdottomasti kommentoida ja kertoa jos vaikutelmani on väärä. Mitä puuttuu?)

Menetelmäkuvausten rinnalle kannattanee koota myös opetuksen työkaluja. Keskustellessa tuli usein vastaan yksinkertainen materiaalin tarve: miten löytää verkosta lisensseiltään sallivia kuvia, joita uskaltaa käyttää omassa opetuksessa. Kuvapankit ovat opettajan työkaluja. Mitä on tarjolla, miten niitä käyttää, miten niistä löytää ne sallivalisenssiset kuvat? Laitetaan LeMilliin sellainen tieto. Samoin, katsellessa messujen markkinahumua, näytti siltä, että työkalujen tarjoajia riittää, ja varmasti jokainen ehdottaa sitä omaansa lääkkeeksi vähän kaikkiin vaivoihin. Lyhyetkin kuvaukset siitä, miten mitäkin välinettä oikeasti koulussa on käytetty olisivat hyödyllisiä.

Kevään aikana aiomme saada valmiiksi LeMill-opettajan oppaan, kirjasen jaettavaksi ja verkkoon. Tästä varmaankin lisää seuraavassa blogipostissa. Educan innostamana yritämme kirjoittaa menetelmäkuvauksiin hyvän “ytimen”, mahdollisimman monta laadukasta menetelmätekstiä, jotta LeMillin menetelmäosuudesta tulisi hyödyllinen opetuskäytössä jo mahdollisimman pian. Tarmo loi jo työkaluihin vastaavan ytimen, pohjautuen kirjaansa Sosiaalinen media opetuksessa (Kalliala, Toikkanen, 2009). Jos LeMill on herättänyt kiinnostuksesi, tule mukaan erityisesti näihin talkoisiin: tule auttamaan menetelmien ja opettamisen työkalujen kuvailuun. 

Kiinnostuksesta kiittäen,

Jukka Purma, LeGroup / Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä